Millon käsittelyä ei suositella?


• Akuutit infektiot ja tulehdukset
• Äskettäiset vammat kuten revähdykset, venähdykset, lihas- ja nivelsidevammat
• Kuume ja korkea kuume
• Verenvuototauti (hemofilia)
• Syöpä ja kasvaimet, hoitamattomat sairaudet
• Sydänsairaudet ja toiminnalliset häiriöt
• Suonikohjut ja laskimotukos
• Ihotunnon menetys tai merkittävä alenema
• Neurologiset sairaudet kuten spastiset halvaus tai muut neurologiset ongelmat
• Raskaus (hoitoja voidaan mukauttaa)
• Tietyt lääkitykset kuten voimakkaat kipulääkkeet
• Murtumat, osteoporoosi ja muut vakavat sairaudet
• Aneurysma

Jos olet epävarma, ota yhteyttä lääkäriin tai minuun ennen hoitoon tuloa.


                                         


Minkä takia hieroja kysyy minulta esitietoja ja henkilötunnusta?


  1. Terveydenhuollon varmistaminen: Esitiedot auttavat hierojaa ymmärtämään asiakkaan terveydentilaa, mahdollisia sairauksia, allergioita tai vammoja, jotka voivat vaikuttaa hoidon turvallisuuteen ja tehokkuuteen.

  2. Hoidon räätälöinti: Tietojen avulla hieroja voi suunnitella sopivimman hoitomenetelmän ja välttää mahdollisia haittavaikutuksia tai komplikaatioita.

  3. Lakisääteiset velvoitteet ja vakuutukset: Henkilötunnuksen kysyminen liittyy usein virallisiin rekistereihin ja mahdollisiin vakuutuksiin. Se auttaa varmistamaan asiakkaan tunnistamisen ja hoidon oikeellisuuden.

  4. Vaaratilanteiden ehkäisy: Tietojen avulla voidaan varmistaa, ettei hoidossa käytetä asioita, jotka voisivat aiheuttaa allergisia reaktioita tai muita haittoja.

  5. Viranomaisvaatimukset: Joissakin maissa ja tilanteissa lainsäädäntö edellyttää henkilötietojen keräämistä ja rekisteröintiä terveydenhuollossa.

  6. Suomessa jokaisella asuvalla henkilöllä on oma henkilökohtainen tunniste, jota käytetään potilaiden tunnistamiseen. Tämän tunnisteen loppuosa, eli HETU:n osa, tarvitaan tunnistautumisessa. Näin varmistetaan, että potilas voidaan yksiselitteisesti tunnistaa.

  7. Vaikka samalla nimellä, syntymäpäivällä ja osoitteella voi löytyä useita ihmisiä, heidän henkilötunnuksensa ovat aina erilaisia. Potilaan tunnistaminen oikeaksi on erittäin tärkeää hoitovirheiden ehkäisemiseksi, sillä se varmistaa, että hoidon kohteena oleva henkilö on oikea potilas.

  8. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (298/2009, 10 §) mukaan potilasasiakirjoihin on merkittävä tietyt perustiedot. Näitä ovat muun muassa potilaan nimi, syntymäaika, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot, ja nämä ovat pakollisia tietoja asiakirjoihin.

  9. Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tarjoajat toimivat rekisterinpitäjinä ja ovat vastuussa siitä, että asiakirjat säilytetään huolellisesti ja säädetyn ajan mukaisesti. Potilaslain §12 mukaan asiakirjojen säilytysaika on vähintään hoidon järjestämisen ja toteuttamisen ajan, mahdollisten korvausvaatimusten käsittelyn sekä tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika. Ennen 1. toukokuuta 1999 laaditut asiakirjat on säilytettävä 20 vuotta niiden laatimisen jälkeen. Uudemmat asiakirjat puolestaan on säilytettävä vähintään 12 vuotta potilaan kuolemasta, tai jos kuolinajasta ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä tai 12 vuotta hoidon päättymisestä.

  10. Jos koulutettu hieroja ei kerää näitä tarvittavia tietoja, hän rikkoo lakia. Tämän vuoksi Valvira voi määrätä hänelle esimerkiksi tarkempia ohjeita tai määräyksiä tai jopa kieltää käyttämästä terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa ammattinimikettä joko määräajaksi tai pysyvästi.



Lähteet: 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009).

Koulutettujen Hierojien Liitto, Hierojaa Koskeva Lainsäädäntö. Päivitetty 2/25. 

Saatavissa: https://www.khl.fi/liitto/hierojaa-koskeva-lainsaadanto/